Kuukausittainen arkisto:tammikuu 2014

Halusta tekoihin

Monilla ihmisillä on halu kirjoittaa, mutta he eivät koskaan tee sitä. Miksi?

Työ/lapset/puoliso/äiti/koira/syliinkiipeävä kissa vie kaiken ajan. Candy Crush Saga/tosi tv-ohjelmat/sosiaalinen media ovat niin paljon rentouttavampia ajanvietteitä kuin kirjoittaminen.

Niillä, joiden työhön kuuluu kirjoittamista, on käytössään vielä tehokkaampia keinoja vältellä aloittamista: kokouksia, kiireellisiä sähköposteja, neuvoja kaipaava työkaveri, loputon taustamateriaalin haaliminen. Tässä vain muutama esimerkki.

Olen käyttänyt menestyksellisesti kaikkia näitä keinoja, paitsi lapsia. Viime keväänä kului pari kuukautta, etten kirjoittanut lainkaan. Syynä ei ollut vastasyntynyt vauvani, vaan Candy Crush Saga, tuo ah niin koukuttava nettipeli.  Aina kun vauva oli isänsä kanssa tai nukkui, kirjoittamisen sijaan kirjauduin Facebookiin ja ryhdyin siirtelemään välkkyviä namusia paikasta toiseen. Lopulta tiedostin tilanteeni ja suoritin nopean vieroittautumisen.  Kärsin kylmän kalkkunan, mutta se kannatti. Aloin taas kirjoittaa.

Olen kuitenkin kulkenut pitkän matkan siihen pisteeseen, että moinen ryhtiliike onnistuu omin voimin.

Pahimmillaan tilanteeni oli seitsemän vuotta sitten. En kirjoittanut riviäkään, vaikka kovasti halusin. Kaikki tarinanviritelmät tyssähtivät alkumetreille jo pääni sisällä, koska niissä ei mielestäni ollut mitään ideaa. Töissä jouduin kirjoittamaan, mutta teksti oli aina deadline-kauhun piiskaamaa, pihtisynnytettyä tavaraa.

Onneksi vitkasteluun ja rimakauhuun on olemassa lääke. Aloitin vuonna 2008 Julia Cameronin innoittamana aamusivujen kirjoittamisen. Kolme sivua käsin joka aamu, täyttä tajunnanvirtaa, mitä ikinä mieleen juolahtaakaan. En kirjoittanut aina täyttä kolmea sivua enkä joka aamu, mutta riittävän paljon ja usein, että siitä tuli tapa.

Tällä keinolla olen päässyt kirjoittamisongelmistani eroon aina kun niitä ilmenee. Tai ainakin siitä olennaisimmasta: liian vähästä kirjoittamisesta.

Aamusivujen kirjoittaminen lähenee pitkäaikaisvaikutuksiltaan magiaa. Kirjoittamisvaikeuksien lisäksi olen päässyt niiden avulla eroon suuremmistakin elämänongelmista ja saanut tilalle mukavia asioita.

Sanoissa on voimaa. Kirjoittaminen muuttaa kirjoittajaa. Ehkä sen takia kirjoittamista niin paljon vältelläänkin.

Jätä kommentti

Kategoria(t): Asiakirjoittaminen, Kirjoittajan elämä, Luova kirjoittaminen