Asetan mikrofilmikelan paikoilleen ja käännän kampea. Laskeudun arkiston hiljaisuuteen ja ryhdyn kuuntelemaan menneisyyden ääniä.
Olen Kansalliskirjastossa lukemassa vanhoja sanomalehtiä. Romaanikäsikirjoitukseni historialliset jaksot kaipaavat meheviä yksityiskohtia, joiden kautta voin kuljettaa tarinaa ja joita voin sujauttaa mausteeksi elävöittämään tekstiä. Sanomalehtien pikku-uutisista ja ilmoituksista löytyy sellaisia pilvin pimein.
Minulla on tutkailussa Uuden Suomen numeroja vuosilta 1941-1944. Aloitan syksyn 1943 filmikelasta, koska sitä käsittelevään tekstiin kaipaan kiinnekohtia kaikkein kipeimmin.
Ensimmäisenä pistää silmiin asianajajien ilmoitukset, joissa kaikista suurimmalla präntillä markkinoidaan avioeropalveluita. Henkilökohtaisissa ilmoituksissa etsitään kirjevaihtotoveria vastakkaisen sukupuolen edustajasta. Muun muassa ”3 kohtuullisen ulkomuodon omaa valtionvirkailijaa haluaa kirjeenvaihtoon sivistyneiden ja vakavaraisten neitosten tai leskirouvien kanssa. Nim. ”Sympahty26”, ”Lightens40”, ”Shadows30”.
Ilmoituksissa on myös modernia markkinointia. Neiti Elina Laajalehti, joka käyttää Sylva-kiillotusainetta, vinkkaa nuorukaisille olevansa halukas avioon. Muutaman kuukauden päästä lehdessä on ilmoitus Elina Laajalehden kihlautumisesta ja kerrotaan sulhasenkin olevan tyytyväinen Sylvaan, joka saa metalliesineet hohtamaan.
Sunnuntaina 6.2.1944 mainostetaan perhepäivällistä Hotelli Helsingissä, oopperanäytäntöjä ja nuorisoiltamia Kalliossa. Näihin rientoihin lähteneet ihmiset joutuivat pian juoksemaan pommisuojaan, nimittäin illalla seitsemän jälkeen Neuvostoliiton hävittäjät alkoivat pommittaa kaupunkia rajusti aina aamuyöhön asti.
Historiallisen romaanin grand old lady Kaari Utrio on kertonut tekevänsä huolellisen tutkimustyön jokaista romaaniansa varten. Kuitenkin vain murto-osa tiedosta päätyy tekstiin, mutta Utrion mukaan se auttaa luomaan teokseen oikean ”henkisen miljöön”.
Vielä on aikaista sanoa, moniko arkistoista kaivamistani tiedoista löytää paikkansa omassa tekstissäni, saati sitten lopullisesta versiosta. Mutta ainakin minulla on jälleen tarkempi kuva ihmisten elämästä ajanjaksona, jota kuvaan.